Parina viime viikkona tullut väännettyä aika monta joulukorttia töissä ja siis sähköisesti. Mutta nyt on hyvä kohta unohtaa hetkeksi aivan kaikki ansiotyöt. Pyhien välipäivät menevät kuitenkin töissä. Toivottavasti vähemmän hektisissä merkeissä, jotta saisi hieman kasaantuneiden työtehtävien pinoa pienemmäksi :)
Ylimpänä olevaan kuvaan olen lisännyt vain tekstin ja logon. Alla oleva kuva on sitten yritykselle soveliaampi versio, siinä piparit edustavat myynnissä olevia tuotteita. Alimman kuvan olen rakentanut alusta asti itse. Idean sain kun etsiskelin kuvapankista inspiraatiota. Tässäkin kortissa haluttiin nostaa yrityksen omia tuotteita esille. Molemmat edellä olevat yritykset siis kuuluvat samaan konserniin, jonka emoyhtiössä työskentelen tällä hetkellä.
Heinäkuussa, kaikille kotkalaisille tärkeänä meripäiväviikolla, oli käymässä Gangut Regattaan osallistuvia laivoja. Kävimme kaverin kanssa piipahtamassa. Tunnelma muistutti minimeripäiviä eli ei mitään ihmeellistä. Ja laivojakin oli aika vähänlaisesti.
Lupauduin tekemään Suomen bordercolliet ja australiankelpiet yhdistykselle vuosikirjan vuodelta 2012. Yhdistys on hieman jäänyt jälkeen näissä vuosikirjoissa, joten seuraava taitto urakkani odottaa jo heti ensi vuoden alussa, jotta saadaan kirittyä aikatalua kiinni.
Vuosikirjan kannet ovat värilliset, ja sisäsivut mustavalkoiset. Kokonaisuudessaan opukselle tuli hieman yli 300 sivua. Haasteena oli, kun itselleni koiraharrastukset eivät ole niin tuttuja, niin sisällössä vilisi paljon minulle tuntemattomia lyhenteitä ja muita mm. tulosten merkintään liittyviä asioita, jotka piti huomioida.
Myös kirjoilla ei ole ollut minkäänlaista yleistä graafista ilmettä, joten minulla oli täysin vapaat kädet asian suhteen. Verrattuna aikaisempiin kirjoihin yritin säilyttää yhteinäisen ilmeen koko kirjan läpi.
Olen viimeisen vuoden aikana oppinut ainakin yhden asian. Jos et pidä elämästäsi, niin tee muutos. Muutos on aina pelottavaa, mutta usein myös se kannattaa. On todella helppoa hautautua vanhaan tuttuun, kuin lähteä kohti uutta ja tuntematonta. Uskaltaessasi kohdata uutta ja tuntematonta, se antaa myös paljon. Uuden edessä kannattaa miettiä, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Aina voi palata häntä koipien välissä takaisin kotiin, jos kaikki menee pieleen, eikä onnistunutkaan. Olet kuitenkin taas yhden kokemuksen rikkaampi.
Vuosi 2014 on ollut minulle kaikkiaan muutoksen vuosi. Muutin elämäntapani terveellisemmiksi ja laihduin. Erosin, muutin pääkaupunkiseudulle ja vaihdoin työpaikkaa. Nyt tässä kohtaa katsottua voin sanoa, että ei ole ollut helppoa. On ollut surua, kyyneleitä, pelkoa ja vihaa. Kuitenkin kaikki se on kannattanut. Olen oppinut, että pystyn seisomaan omilla jaloillani, enkä tarvitse siihen muita. Olen myös oppinut rakastamaan itseäni olemalla hieman itsekkäämpi. Olen kasvanut huimasti ammatillisessa mielessä, sillä olen saanut uudessa työpaikassani paljon haasteita ja selviytynyt niistä. Oppinut, että minä pystyn ja osaan. Osaan asentaa mm. lamput kattoon, pesukoneen, osaan ohjeita seuraten muuttaa adsl-modeemin wlan tukiasemaksi, joka luo wifi yhteyden asuntooni. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut heiltä uusia asioita. Olen ollut ensimmäistä kertaa isossa roolissa mukana rekrytoimassa uutta työntekijää, olen tehnyt töitä työn ohessa myös freelancerina ja vastaan tällä hetkellä tunnetun suomalaisen veneen brändistä AD:n roolissa.
Minä olen kasvanut ihmisenä, minä osaan ja pystyn. Muutoksen vuosi 2014 on ollut hyvä vuosi.
Olen myös oppinut olemaan onnellinen pienistä asioista, kuten hyvistä ystävistä ja heidän kanssa vietetystä ajasta. (Kuvassa vain osa rakkaista ystävistäni):
Pian alkaa vuosi 2015, nyt on hyvä hetki miettiä, onko sinun elämässäsi asioita, joita haluaisit muuttaa tai joihin et ole tyytyväinen. Minä kokeilin muutosta ja se on kannattanut! Suosittelen sinulle samaa.
Viime viikonloppuna juhlittiin siskoni valmistumista ylioppilaaksi ja kaverini valmistumista sairaanhoitajaksi. Onnea vielä molemmille ahkeroinnista :) Kameralla tuli otettua kuvia, mutta olen vasta siirtänyt ne koneelle, enkä sen jälkeen ole kerennyt niitä tarkemmin tutkailla. Eli tarjoilen siltä viikonlopulta muutamat instagram kuvat sen sijaan.
Pois lukien heti yksi, jonka otin koulun pihalla:
Serkut päättivät päräyttää paikalle sitten suureellisesti bussilla (8 henkeä ja 60 paikkainen auto, että näin meillä :D)
Ylioppilas ja sen serkku
Päivän asu
Viljelykseni ovat selkeästi edistyneet eli ensimmäiset mansikat :)
No ei nyt ihan täyttä vuosisataa, mutta äitienpäivänä tuli minulla täyteen neljännesvuosisata palloilua pallon pinnalla. Sitä varten piti tietenkin pyöräyttää kakku, ja suklaanystävänä ainoa oikea ratkaisu oli tietenkin brownie tuorejuustokuorrutuksella. Oli muuten hyvää!
Kuvailu edelleenkin vähän vähemmällä, kun tässä olen tehnyt varsinaisen päätyöni lisäksi avustavia hommia Woodcastin parissa. Olin mukana mm. toteuttamassa nettisivuja: http://www.woodcast.fi/fi Kannattaa käydä tutustumassa biohajoavaan kipsausmateriaaliin.
Lisäksi löysin (viimeinkin) tieni facebook-kirpputoreille. Harvinaisen näppäriä sanoisinko :D Bongasin itselleni kokovartalo peilin (10 €) ja kerran käytetyt korkokengät (4 €). Ei siis mitenkään hinnalla pilattuja!
Ja työkaverilta sain lahjaksi toiset upeudet:
Ja loppuun kuva uudelta parvekkeeltani avautuvaan maisemaan:
Olen pistänyt henkilökohtaisella puolella viimeisen kahden viikon aikana elämäni totaalisen uusiksi. Jonkun on loputtava, jotta jotain uutta voi alkaa. Tällä hetkellä minulla on kaikki ovet avoinna ja mahdollisuudet vaikka mihin.
Viime perjantaina sain kiitosta töissä illallisen ja pienien lahjojen muodossa:
Voin muuten erityisen lämpimästi suositella Kotkalaista Vausti ravintolaa, jos haluaa saada hyvää ruokaa:
Puhelimeni valitti myös muistin loppuvan, joten siivosin hieman kuvia ja löysin kaksi vanhempaa otosta, jotka olivat mielestäni kivoja:
Kohta on jo huhtikuu. Maaliskuu on mennyt vilauksella silmieni ohi. Mitä sitten on tapahtunut? Instagram tilini kertoo sen meille:
Kuun alkupuolella meillä oli hoitolapsia, oikein mukavia.
Jouduin myös äidin orjatyövoimaksi metsähommiin.
Töissä tein ekstraa, ja sain kiitoksen. :)
Kävin myös Porissa tapaamassa rakkaita ystäviä. "But first, let me take a selfie"
Samaan viikonloppuun mahtui myös Miyavin keikka, jonne menin parhaan ystäväni kanssa. Silläkin reissulla ehti hieman sattua ja tapahtua. Mm. olimme väärässä jonossa.
Ja tietenkin oli päästävä Niko Kivelän keikalle! Ja fanityttöiltävä hieman.
Olen myös treenannnut parhaani mukaan...
Mutta hei, jotain positiivistista! Sain toimeksiannon henkilökuvausta varten, joten viikonloppuna olisi tarkoitus kaivaa järkkärini naftaliinista. :)
Jatketaan nyt tätä hyvin alkanutta Instagram "kuvailua" :D No jossain vaiheessa kun on taas aikaa voisi kaivella kameran esiin. Ensin se oli lainassa muualla ja sitten muuten vaan ollut kiirettä. Mutta puhelimen kamera ollut ahkerassa käytössä ja ikuistanut joulukuun tuotoksia.
Ensin oli vuorossa perinteiset joulupiparit. Tein ensin koe-erän omalla muunnoksellani, mutta lopulta päädyin vanhaan perinteiseen reseptiin ja ennen joulua teinkin viiteen eri osoitteeseen pipareita. Toiseen leivonta kierrokseen kuluikin aikaa 4 tuntia ennen kuin kaikki oli paistettu.
Juhlittiin kavereiden kanssa valmistujaisia, jonne tein Baileys-kakun. Tein toisen samanlaisen myös sukulaisille valmistujaiskahveille.
Töihin tein Masaliisoja syy -> valmistuminen. (Masaliisa = mokkapalat vaalealla pohjalla)
Ja sukulaisille valmistujaiskahvitarjoiluun edellä mainitun Baileys-kakun lisäksi tein valko- ja tummasuklaa cookiesseja:
....ja suolaisen kinkkupiirakan. Mutakakusta en muistanut ottaa kuvaa :(
Uutena vuotena päästin itseni hieman helpommalla :D ja tein vain omenakaneli nat.. joulutorttuja ja dipattavia kasviksia.
Ja kun vauhtiin kerran näytän päässeeni, niin eilen sain kaverilta Hermannin. Se on siis kiertävä kakkutaikina juuri, joka nyt odottelee kotona. :) Saa tulla kysymään, jos haluaa 9 päivän päästä palan taikinajuuresta.
ja viimeiseksi bonuskuvana jouluntoivotus, jota äitini kehui kovasti.
.JPG)
